valokestäviä

Valokestävyys, eli fotostabiilisuus, tarkoittaa aineen tai materiaalin kykyä säilyttää kemiallinen rakenne ja ominaisuudet valon vaikutuksesta. Valokestäviä aineita ei merkittävästi hajoa, muutu väriltään tai menetä toiminnallisuuttaan valon, erityisesti ultraviolettisäteilyn, vaikutuksesta. Valokestävyys on keskeinen ominaisuus monilla aloilla, kuten kemianteollisuudessa, maali- ja pakkausteollisuudessa sekä kosmetiikassa ja lääkeaineiden kehityksessä.

Valokestävyys syntyy, kun valon aiheuttamat elektronirakenteen muutokset eivät käynnistä haitallisia hapettumisreaktioita tai radikaaliketjuja, tai tällaiset reaktiot voidaan estää. Hajoamisnopeuteen vaikuttavat tekijät ovat valon spektri ja intensiteetti, ilman hapen määrä sekä materiaalin koostumus ja rakenne. Laboratorioissa valokestävyyttä arvioidaan altistamalla näyte hallitusti valolle ja seuraamalla muutoksia spektroskopian, värimuutosten tai kemiallisten mittausten avulla.

Käytännössä valokestävyys on tärkeä erityisesti pigmenttien ja väriaineiden, maalien ja muovien sekä kosmetiikka- ja lääkevalmisteiden laadun, ulkonäön ja turvallisuuden kannalta. Fotostabiilisuutta parannetaan sekä kemiallisilla että fysikaalisilla keinoilla: UV-absorboivilla aineilla, HALS-stabilointiaineilla, antioksidanteilla sekä rakenteellisesti kestävämmillä yhdisteillä. Testaus- ja standardointikäytännöt varmistavat vertailukelpoisuuden ja auttavat suunnittelemaan tuotteita, joilla on pitkäaikainen valonkestävyys.