valaistusvaununa

Valaistusvaunu on rautatieajoneuvo, jonka ensisijaisena tehtävänä on tarjota junan valaistus sekä mahdollisesti sähkönjakelu matkustamon ja muiden vaunujen käyttöön. Historiallisesti näitä vaunuja käytettiin erityisesti ennen laajaa junavalaistuksen sähköistymistä.

Käytännössä valaistusvaunut on varustettu valaistuslaitteistolla ja usein myös pienillä generaattoreilla tai akkukestoisilla järjestelmillä, jotka mahdollistivat sähkövalon tuottamisen ilman suoraa riippuvuutta muuten sähköistetystä verkosta. Varhaisimmat mallit saattoivat käyttää kaasulamppuja tai öljylamppuja, mutta 1900-luvun alkupuolella siirryttiin sähkövalaistukseen, mikä paransi valaistuksen vakautta ja turvallisuutta.

Valaistusvaunut saattoivat toimia itsenäisesti tai osana junan sähköjärjestelmää, ja niiden valaisua koordinoitiin niin, että koko juna saatiin asianmukaisesti valaistua. Ne sijoitettiin usein strategisesti junan rakenteeseen siten, että valaistus voitiin jakaa ja hallita koko junaan asti.

Nykyisin valaistusvaunut ovat pääosin historiallisia ajoneuvoja. Ne ovat säilyneet museoissa ja kokoelmissa sekä joissain harvoissa tapauksissa restauroituissa vetonauloina. Modernissa junakalustossa valaistus on nykyään lähes poikkeuksetta integroitua suoraan vaunujen omiin sähköjärjestelmiin, minkä vuoksi valaistusvaunut ovat enimmättäkin tutkimus- tai muistomerkkiasemassa.