tutkimussektori

Tutkimussektori tarkoittaa tutkimus- ja kehitystoimintaan osallistuvien toimijoiden kokonaisuutta Suomessa. Siihen kuuluvat korkeakoulut ja tutkimuslaitokset sekä julkiset tutkimusorganisaatiot, mutta myös yritykset, järjestöt ja muut toimijat, jotka tuottavat tai hyödyntävät uutta tietoa ja teknologiaa. Sektori luo pohjan innovaatioille, osaamisen kehittämiselle sekä taloudelliselle ja yhteiskunnalliselle hyvinvoinnille.

Keskeisiä toimijoita ovat yliopistot, ammattikorkeakoulut ja valtion tutkimuslaitokset (esimerkiksi VTT). Rahoitusta kanavoivat julkiset tahot, kuten Suomen Akatemia ja Business Finland, sekä ministeriöt ja EU-ohjelmat. Yritykset, tutkimus- ja kehitysorganisaatiot sekä kolmannen sektorin kumppanit muodostavat tärkeän osan sektorista.

Rahoitusmalli koostuu julkisesta rahoituksesta, kilpailutetuista apurahoista ja ohjelmarahoituksesta sekä yksityisen sektorin hankeyhteistyöstä. Tutkimussektori tasapainoilee perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen välillä sekä teknologian siirron ja kaupallistamisen kanssa. Kolmen helixen lähestymistapa – yliopistot, yritykset ja julkinen sektori – tukee yhteistyötä ja ekosysteemien kehittämistä.

Kansainvälinen yhteistyö on keskeistä. Sektori osallistuu EU:n tutkimus- ja kehitysohjelmiin sekä kansainvälisiin tutkimusverkostoihin ja siihen liittyy avoimen tieteen sekä vastuullisen tutkimuksen periaatteita. Mittareita ovat tutkimus- ja kehitysmenojen osuus bruttokansantuotteesta, julkaisut, patentit ja yritysten innovaatiot. Haasteina ovat osaamisen pysyminen, riittävä rahoitus sekä alueellinen eriarvoisuus. Tulevaisuuden suuntia ovat digitalisaation, kestävän kehityksen ja vihreän siirtymän tukeminen sekä innovaatioekosysteemien vahvistaminen.