turvallisuusvarastot

Turvallisuusvarastot, tai turvallisuusvarasto, ovat ylimääräistä varastoitua tuotetta, jonka tarkoituksena on suojata toimitusketjua epävarmuuksilta. Niitä pidetään kattamaan vaihtelua kysynnässä sekä toimitusaikojen pituudessa ja epävarmuustilanteissa, kuten suuremmissa tilauksissa, toimittajien viiveissä tai tuotantohäiriöissä. Turvallisuusvaraston tavoitteena on vähentää toimituskatkoja ja ylläpitää tavoiteltua palvelutaso.

Käytännössä turvallisuusvaraston koko määritellään suhteessa odotettuun kysyntään ja toimitusaikojen epävarmuuteen. Yleinen lähestymistapa on määrätä tilauspiste (reorder point, ROP) siten, että varaston loppuosa kattaa sekä kysynnän tuon aikavälin aikana että turvallisuusvaraston. ROP voidaan ilmaista muodossa: ROP = kysyntä toimitusajan aikana + turvallisuusvarasto. Turvallisuusvaraston suuruus voidaan laskea esimerkiksi tilastollisen menetelmän mukaan: SS = z * σ_DL, jossa z vastaa haluttua palvelutason z-arvoa ja σ_DL on kysynnän vaihtelun standardipoikkeama toimitusajan aikana. Muita menetelmiä ovat kokemukselliset mallit, simulointi ja varastointia optimointiin sovitetut mallit, jotka huomioivat sesonivaihtelut sekä useat toimituslähteet.

Hallinta vaatii säännöllistä seurantaa: palvelutason tavoitteen asettamista, kustannusten ja riskien tasapainottamista sekä varaston kiertoa ja tilausrytmiä koskevaa valvontaa. Ylikuormitus kasvattaa varastokustannuksia ja vanhentuvuutta, kun taas liian pieni turvallisuusvarasto lisää stockout-riskiä.

Esimerkki: jos viikoittainen kysyntä on 100 yksikköä ja toimitusvaihe kestää kaksi viikkoa, jonka aikana kysyntä vaihtelee siten, että standardipoikkeama on 20 yksikköä, ja haluttu palvelutaso vastaa z-arvoa 1,65, turvallisuusvarasto on noin 33 yksikköä, jolloin tilauspiste on noin 233 yksikköä. Turvallisuusvarastot ovat yleisiä useissa toimialoissa, kuten valmistuksessa, vähittäismyynnissä ja logistiikassa.