tectosilikaatteihin

Tektosilikaatit ovat piidioksidin rakennusverkoston muodostavia mineraaleja, joissa SiO4-tetraedrit jakavat kaikki happilohkonsa naapureidensa kanssa. Tämä kolmiulotteinen 3D-verkko on tektosilikaattien tunnusmerkki ja antaa niille usein suurta kovuutta sekä kemiallista vakautta. Yleisimpiä tektosilikaatteja ovat kvartsi sekä feldspattiluokat, ja mukaan luetaan myös zeoliitteja, jotka muodostavat mukaanaan kanavia ja aukkoja, joissa on vesimolekyylejä ja kationeja.

Rakenne ja koostumus määrittelevat tektosilikaattien pääryhmät. Kvarts on puhdas SiO2-verkko, joka koostuu kokonaisuudessaan piidioksiditetraedreistä. Feldspatit jaetaan pääosin kahteen ryhmään: alkali-feldspatit (ortoklaasi, sanidiini, mikroklini) sekä plagioklaasit (albiiitti–oligoklaasi–andesiini–labradoriitti–bytowniitti–anortosiitti). Feldspaatit muodostuvat yleensä (Al,Si)O2-verkoista, joissa osa Si4+ on korvautunut Al3+-ioneilla, ja verkon negatiivinen varaus tasapainotetaan kalium-, natrium- tai kalsium-ioneilla.

Geologisesti tektosilikaatit ovat maankuoren yleisin mineraaliryhmä ja ne esiintyvät laajasti igneisissä, metamorfisissa ja sedimentaarisissa kivissä. Niiden ominaisuuksia hyödynnetään sekä geologisessa tulkinnassa että teollisuudessa: kvarts ja feldspatit ovat keskeisiä rakennus- ja lasiteollisuudessa, kun taas zeoliiteilla on merkittäviä adsorptio- ja katalyyttisiä käyttötarkoituksia. Tektosilikaattien tunteminen on keskeistä mineraalien ja kivilajien luokittelussa sekä niiden fysikaalisten ominaisuuksien ymmärtämisessä.