säteilyreitit

Säteilyreitit tarkoittavat polkuja, joita pitkin ionisoiva säteily tai radioaktiiviset aineet liikkuvat lähteestä kohteeseen ja joilla ihminen tai ympäristö voi altistua säteilylle. Käsite kattaa sekä suoran säteilyn leviämisen avaruudessa että radioaktiivisten partikkeleiden ja kaasujen kulkeutumisen ilmakehässä, vedessä ja maaperässä sekä ravintoketjun kautta.

Tyypillisiä säteilyreittejä ovat ulkoinen altistuminen (suora gammasäteily lähteestä), sisäinen altistuminen hengityksen kautta (radioaktiivinen kaasu tai aerosoli), sisäinen altistuminen nielemällä saastunutta ruokaa tai vettä sekä kosketus saastuneen pinnan kanssa. Ympäristössä merkitystä on kulkeutumiselle esimerkiksi ilmavirtaus, vesistöjen virtaus, sedimentaatio ja biologinen bioakkumulaatio.

Säteilyreittien arvioinnissa käytetään mallinnusta ja seuranta mittauksia, kuten ilmakehän leviämismalleja, hydrologisia malleja ja elintarvikkeiden kontaminaatiomittauksia. Arviointi huomioi radionuklidien fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet, puoliintumisajat, eristys- ja suodatustekijät sekä ihmisten käyttäytymismallit.

Säteilyreittien hallinta perustuu torjuntatoimiin ja riskinhallintaan: lähteen suojaukseen, etäisyyden ja ajan hallintaan, suojaukseen, evakuointiin, suojaamistoimiin sekä ruokavaliosuosituksiin ja dekon- taminointiin. Kansainväliset ja kansalliset säteilyturvallisuusohjeet, kuten ALARA-periaate, ohjaavat toimenpiteitä vakauttamaan altistuksia hyväksyttäville tasoille.