säteilyannostus

Säteilyannostus viittaa ionisoivan säteilyn vastaanottaman energian määrään biologisessa kudoksessa sekä siihen liittyvään riskiin. Säteilyannostusta voidaan kuvailla kolmella tasolla: absorboitu annos (Gy), ekvivalentti annos (Sv) ja effektiivinen annos (Sv). Absorboitu annos kuvaa energian määrää, joka on siirtynyt kudokseen massayksikköä kohti. Ekvivalentti annos korjaa absorboidun annoksen biologisen vaikutuksen laatutekijällä wR, jotta erilaisten säteilytyyppien vaikutukset voidaan vertailla. Effektiivinen annos huomioi kudosten herkkyyden wT ja antaa kokonaisarvion väestön riskistä.

Dose rate eli annosnopeus kertoo, kuinka nopeasti energiaa kertyy kudokseen. Henkilökohtaista annostusta seurataan usein dosimetreilla, kuten röntgenkalvo- tai elektronisilla dosimetreilla. Tavat voivat mitata sekä lyhytaikaisia että kumulatiivisia annoksia.

Lähteet ja typilliset määrät. Luonnollinen taustasäteily kattaa suurimman osan ihmisen saaman annoksen vuosittain ja sisältää radonia sekä kosmisen säteilyn. Lääketieteelliset kuvantamismuodot, kuten röntgen- ja CT-kuvaukset, tuottavat merkittäviä annoksia ja ovat yleisin ihmisen aiheuttama säteilyaltistus. Työperäinen altistuminen on Suomessa yleisesti rajoitettu siten, että efektiivinen vuotuinen annos saa olla korkeintaan noin 20 mSv keskiarvona viiden vuoden ajanjaksolla (ei yli 50 mSv yhdessä vuodessa); julkisella sektorilla suositukset ovat pienemmät.

Health effects. Suurten annosten välittömät vaikutukset ovat deterministisiä ja voivat aiheuttaa ihon punoitusta, kudosten vaurioita tai säteilymyrkytys. Pienemmillä, pitkäkestoisilla annoksilla syntyy todennäköisesti lisääntynyttä syöpäriskiä, mikä on stochastic-vaikutus. Siksi annostusta pyritään vähentämään, erityisesti lääketieteellisissä toimenpiteissä ja työssä.

Turvallisuus ja sääntely. Kansainväliset ohjeet noudattavat ICRP:n suosituksia sekä kansallista lainsäädäntöä ja käytäntöjä, kuten säteilyn vaara- ja annostusrajoja sekä suojautumiskeinoja, mukaan lukien aika, etäisyys ja suojateho. Dosimetri- seuranta ja koulutus kuuluvat olennaisesti riskien hallintaan.