sunnimuslimeja

Sunnimuslimeja ovat islamin suurin ja laajin suuntaus, joka muodostuu suurimmasta osasta maailman muslimeista. Sunnalaisuus perustuu sunni-islamin oppiin, joka perustuu profeetta Muhammadin opetuksiin ja hänen seuraajien, sahabien, sekä seuraavien sukupolvien oppineiden, tabi’iinin, tulkintoihin. Sunnalaiset seuraavat neljää pääoppineen, hadithien kerääjien ja juristien, kehittämää sharia-lain perusteita, jotka ovat hanefiittien, malikiittien, shafiittien ja hanbaliittien koulukunnat.

Sunnalaisuus korostaa uskon perusteita, kuten uskoa yhteen Jumalaan (tawhid), profeettojen lähettämiseen, pyhien kirjojen, kuolleiden heräämiseen ja Jumalan valtaan. Sunnalaiset pitävät myös profeetta Muhammadia viimeisenä ja suurimpana profeettana. He seuraavat myös sunni-islamin viittä peruspilaria: uskon tunnustusta (shahada), viiden päivän rukoilua (salat), almuveroa (zakat), paaston kuukauden ramadan aikana (sawm) ja pyhiinvaellusta Mekkaan (hajj), jos mahdollista.

Sunnalaiset jakautuvat myös eri ryhmiin ja liikkeisiin, kuten salafisteihin, wahhabisteihin, deobandilaisiin ja muhammadiyya-liikkeeseen, jotka korostavat erilaisissa määrin takaisinperinteistä ja konservatiivista tulkintaa islamista. Sunnalaisuus on levinnyt laajalti maailmassa, ja se on merkittävä uskonnollinen ja kulttuurinen voima monissa maissa, kuten Arabiassa, Turkissa, Intiassa, Indonesiassa ja Afrikassa. Sunnalaiset muslimit muodostavat suurimman osan islamin seuraajista, arviolta noin 85–90 prosenttia maailman muslimeista.