solukkojen

Solukko on kasvien peruskudostyyppi, jota muodostavat solut, jotka usein ovat epäerityneitä ja valmiita muuttumaan eri tehtäviin. Solukkoa löytyy kaikkialta kasvin rakennetta, ja siihen liittyy sekä fotosynteesiin, varastointiin että kudosten kasvun ja paranemisen prosesseihin.

Solukkoja voidaan tarkastella kolmena päätyyppinä: parenkymi, kollenkymi ja sklerenkymi. Parenkymi koostuu usein suurista, ohuin soluseinien soluista, ja se toimii sekä varastointina että fotosynteesin tukena. Kollenkymi muodostaa joustavaa tukikudosta kasvuvaiheessa ja nuorissa kudoksissa; sen soluseinät ovat paksummat, mutta solut säilyttävät kyvyn jakautua. Sklerenkymi koostuu lignifioituneista soluseinistä, jotka antavat tukevan, kestävän rakenteen kypsyneille kudoksille.

Solukkoja on lehdissä, juurissa ja varressa; lehtien solukko vastaa pääasiassa fotosynteesistä, kun taas varret ja juuret käyttävät solukkoja varastointiin ja mekaaniseen tukeen. Solukkojen rakenteen muuntumisella on keskeinen rooli kasvin kasvussa, sopeutumisessa ympäristöön sekä vaurioiden korjaamisessa. Solukkojen tutkimus antaa ymmärrystä kasvin aineenvaihdunnasta ja kehityksestä sekä siitä, miten kasvit käsittelevät stressiä ja haasteita.