sivilisaatio

Sivilisaatio on yleistermi, jota käytetään kuvaamaan suuria, kaupunkiin perustuvia ja monimutkaisia yhteiskuntia, joissa on keskushallinto, kirjoitustaito, kehittynyt talous ja laajat kauppaverkostot sekä usein uskonnollinen ja kulttuurillinen infrastruktuuri. Sivilisaatiot voivat ilmetä eri maantieteellisillä alueilla ja aikakausina, ja niiden piirteet vaihtelevat.

Termin tausta juontaa juurensa latinankielisestä sanasta civilis. 1800-luvulla arkeologit ja sosiologit ottivat sen käyttöön kuvaamaan varhaisista suurista yhteiskunnista, jotka eroavat pienemmistä, maatalousvaltaisista yhteisöistä. Yleisiä tunnusmerkkejä ovat kirjoitustaito, keskushallinto, kaupungistuminen, raskas työjärjestely ja laajat tuotanto- sekä kauppaverkostot.

Käsite on kuitenkin kiistanalainen ja vallitsevat määritteet vaihtelevat. Sillä ei ole yhtä ainoaa rajatonta kriteeriä, ja on syntynyt kritiikki eurocentrisistä ja lineaarisista kehityskuvista. Nykykeskustelussa korostetaan monipuolisia kehityspolkuja, paikallisia erityispiirteitä sekä erilaisia muotoja valtio- ja hallinto-organisaatioista.

Varhaisia esimerkkejä ovat Mesopotamian sivilisaatiot Sumeri ja Akkad, muinainen Egypti sekä Indus-kulttuuri (Harappa ja Mohenjo-daro); Kiinassa kehittyivät varhaiset keskukset Yangshao- ja Longshan-kulttuureineen sekä Shang-dynastia. Myöhäisellä ajalla laajemmat sivilisaatiot kehittyivät Meksikossa ja Andeilla, ja klassisella ajalla hallitsivat kreikkalaiset ja roomalaiset sekä laajat valtio- ja hallinto-organisaatiot.

Sivilisaation käsite nykyaikana kattaa sekä historialliset että nykyiset globaalin verkoston yhteiskunnat. Se on hyödyllinen tarkastelun väline suuremman kulttuurin kehitykselle, mutta sitä käytetään varoen, jotta ei ylläpidetä lineaarista tai eurokeskistä yleiskuvaa.