seinärakenteissa

Seinärakenteissa viitataan soluseinien rakennetta ja koostumusta erilaisten eliöiden soluissa. Seinät antavat muodon, tarjoavat mekaanista tukea, suojaavat solua ja säätelevät aineiden liikettä solun sisä- ja ulkopuolelle. Rakenne vaihtelee huomattavasti riippuen eliöryhmästä ja ympäristöolosuhteista.

Bakteerien soluseinän tärkein rakennusaine on peptidoglykani. Gram-positiivisilla bakteereilla peptidoglykani on runsas ja soluseinän paksuus on suurempi, kun taas Gram-negatiivisilla se on ohuempi ja sen yllä on ulkokalvo lipopolysakkarideineen. Arkeilla seinät voivat koostua pseudopeptidoglykaniista tai olla pelkästään S-kerroksen peittämiä. Sienillä soluseinän keskeiset komponentit ovat kitiini ja glukanit.

Kasvien ja monien vihreiden algekuntien soluseinät rakentuvat pääasiassa selluloosasta, joka muodostaa mikrofibrillien verkoston, sekä erilaisten polysakkaridien kuten hemicelluloosien ja pektiinien muodostamasta matriisista. Sekundaarisissa soluseinissä voi olla ligniiniä. Joidenkin levien soluseinät voivat sisältää piidiä (diatomeissa) tai kalsiumkarbonaattia (joidenkin coccolithoforien soluseinissä).

Soluseinien rakenne vaikuttaa solujen muotoon, kasvuun ja vuorovaikutukseen ympäristön kanssa. Ne ovat myös keskeisiä lääketieteellisiä kohteita: bakteerien peptidoglykaniin synteesiä estävät antibiootit, kuten penisilliinit, ja sienisoluseinän beta-glukaanin synteesiä vastaan käytetään antifungaalisia lääkkeitä, kuten echinocandineja. Seinärakenteiden tutkimuksessa hyödynnetään mikroskopiaa, kemiallisia analyysejä ja molekyylibiologiaa.