sappisuolojen

Sappisuolat ovat sappihappojen konjugaatioita, joita maksassa muodostuu kolesterolista. Primaarit sapihapot konjugoituvat glyko- tai tauro-sappisuoloiksi, jolloin syntyvät glyko- ja tauro-sappisuolat. Näillä molekyyleillä on keskeinen rooli rasvojen emulsioinnissa sekä rasvaliukoisten vitamiinien ja muiden lipidien imeytymisessä ohutsuolessa.

Primaarit sapihapot muodostuvat maksassa ja erittyvät sappinesteeseen. Bakteerien vaikutuksesta ohutsuolessa osa primaarisista sapihapoista muuttuu sekundaarisiksi sapihapoiksi. Sekundaariset sapihapot sekä primaarit sapihapot osallistuvat sapen liukenemiseen ja lipidien kuljetukseen.

Sappisuolat kiertävät enterohepatic kiertoa: suurin osa sappisuoloista imeytyy takaisin ileumissa natriumriippuvaisen sappisuolakuljetuksen kautta ja kuljetetaan portaaliveren kautta takaisin maksaan, jossa ne uudelleen erittyvät sappinesteeseen. Tämä kierto ylläpitää sapen koostumusta ja sapisuolojen määrää.

Kliinisessä kontekstissa sappisuolojen tasojen ja koostumuksen muutokset voivat viitata maksan, sappien tai suoliston toiminnan häiriöihin. Esimerkkejä ovat kolestasis ja sappikivet. Sappisuolojen sidonta suolistossa lääkkeillä (esim. cholestyramine) voi alentaa veren kolesterolia, ja suolistomikrobien toiminnalla on merkittävä vaikutus sapisuoloihin sekä niiden muuntumiseen ja erittymiseen.