saamelaiskulttuurissa

Saamelaiset ovat Pohjois-Norjan, Pohjois-Ruotsin ja Suomen sekä Venäjän osien asuttama alkuperäiskansa, jonka kotiseutu tunnetaan nimellä Sápmi. Heidän kulttuurinsa ja elämäntapansa ovat syntyneet arktisessa ympäristössä ja kytkeytyvät poronhoitoon, kalastukseen sekä luonnon kunnioittamiseen. Poronhoito on keskeinen osa monien sukujen identiteettiä, mutta nykyään elinkeinoja on monipuolistunut.

Saamen kielet muodostavat laajan kieliperinnön. Northern Sámi on kielellisesti hallitsevin kieli suurimmalla osalla aluetta, mutta mukaan mahtuvat myös Inari Sámi, Skolt Sámi ja South Sámi. Kielten elvyttämiseen kiinnitetään erityistä huomiota.

Duodji on saamelaista käsityötä puusta, luusta, nahasta ja tekstiileistä. Joik on perinteinen laulumuoto, jonka kautta ihmiset ja paikat sekä tunteet ilmaistaan. Gákti on perinteinen saamelainen kansallispuku, jonka kuosit ja värit viestivät suku- ja alueidentiteetistä.

Historian uskonnollinen perinne sisälsi noaidi-rituaaleja eli shamaaneita, joita on nykyaikana vähemmän, mutta joillakin yhteisöillä on yhä yhteyksiä perinteisiin tapoihin. Kristillistyminen on vaikuttanut, mutta kulttuurista on säilynyt runsaasti perinteisiä kertomuksia ja tapoja.

Nykyisin saamelaisten asema on virallisesti tunnustettu alkuperäiskansa useissa maissa. Erilaiset saamiparlamentit tukevat kielen, kulttuurin ja elinkeinojen kehittämistä: Suomen Sámediggi (perustettu 1996), Norjan Sametinget (1989) ja Ruotsin Sametinget (1993).