rintalastasta

Rintalasta, suomeksi sternum (lat. sternum), on litteä, pitkä luu rintakehän anteriorisella puolella. Se muodostaa rintakehän keskuksen ja toimii sekä suojana sydämelle ja keuhkoille että kiinnityskohtana monille kylkiluiden rustosidosyhteyksille ja yläkehon lihaksille.

Rintalasta koostuu kolmesta osasta: manubrium sterni (yläosa), corpus sterni (vartalo) ja processus xiphoideus eli xiphoidiprosessi (alareuna). Manubrium sterni artikuloituu klaavikuloiden kanssa ja ensimmäisten kahden kylkiluun rustojen kanssa. Corpus sterni artikuloituu kylkiluiden rustojen kanssa nivelten kautta, pääosin kylkiluiden 2–7 kanssa. Xiphoidiprosessi on alun perin rustoinen ja voi olla kiinnittynyt alhaisemmin, mutta sekin ossifioituu iän myötä.

Rintalastan kulma, eli sternal angle (Angle of Louis), sijaitsee manubriumin ja vartalon rajalla ja vastaa toisella puolikierrolla toisella puoliskolla toiselle rintalastan kohdalle, noin toisensanka neljälle viiva FY. Tämän kohdan lähellä suurentaa rintakehän ja sydämen rakenteiden tarkastelu, ja siitä voidaan paremmin osoittaa toisien kylkiluiden niveliä.

Rintalasta toimii tärkeänä lihas- ja sidekudosten kiinnitysalueena. Sen pinnalle kiinnittyvät muun muassa pectoralis major -lihaksen osat sekä joidenkin kurkunpään ja niskalihasten läheisiä kiinnittymiä. Lisäksi rintalasta on yleinen kirurginen kohde, esimerkiksi sydän- ja rintaelinkirurgian julkisissa toimenpiteissä tapahtuvan rintalastan avauksen (sternotomy) vuoksi.

Rintalastalla on myös kliinistä merkitystä: se on usein palpaattavissa rinnan keskellä, ja sen poikkeavuudet, kuten pectus deformiteetit, vaikuttavat rintakehän muodosta. Harvinaisia rakenteellisia variaatioita voivat olla esimerkiksi sternal foramen -reikä, joka syntyy osien epäyhtymästä.