rikosoikeudenkäynnissä

Rikosoikeudenkäynti tarkoittaa rikosasian käsittelyn vaihetta oikeusprosessissa, jossa syytteet ja todisteet käsitellään ja lopullinen tuomio annetaan. Suomessa rikosoikeudenkäynti käynnistyy esitutkinnan jälkeen ja tapahtuu yleisimmin käräjäoikeudessa. Sääntely pähkinä gullun takana löytyy oikeudenkäynnistä rikosasioissa -laista.

Osapuolet ovat syyttäjä sekä syytetty (joka voi olla epäilty ennen syytteen vahvistamista). Puolustus voi olla asianajajan tai oikeudenkäyntiavustajan avulla. Istunnon johtaa päätekijöiden mukaan ammattilainen tuomari, ja useimmiten päätöksiä valmistelevat myös lautamiehet (laamiehet) osin tapauksesta riippuen. Oikeudenkäynti on yleensä julkinen, mutta laissa voidaan rajoittaa julkisuutta yksityisyyden suojan tai yleisen edun vuoksi.

Käytännössä rikosoikeudenkäynti sisältää syytekirjelmän esittäminen, todisteiden ja asiakirjojen esittely sekä todistajien ja asiantuntijoiden kuulustelut. Syyttäjä esittää näyttöä, ja puolustus saa esittää omaa aineistoaan sekä vastanäyttöä. Oikeudenkäynnissä ratkaistaan tapahtuneet faktat ja niiden oikeudellinen tulkinta.

Tuomio voidaan antaa, jos syy on riittävän todennettu. Rikosoikeudenkäynnissä määräytyy rangaistuslait, ja tuomio voi sisältää vankeutta, sakkorangaistuksen, yhdyskuntapalvelun tai muita seuraamuksia sekä mahdollisen korvausvaatimuksen kärsineelle.

Verkkoisuuden päätöksen jälkeen asianosaiset voivat tehdä valituksen hovioikeuteen määräajassa. Valitusoikeus ja mahdollisuus hakea korkein oikeus -päätöstä ovat seuraamusjärjestelmän osa. Rikosoikeudenkäynti nivoutuu näin oikeudellisen vastuun ja oikeudenmukaisen kohtuullisuuden toteutumiseen.