reportergeenide

Reportergeenid ovat geneettisiä työkaluja, joita käytetään biologisessa tutkimuksessa seuraamaan ja kvantifioimaan tiettyjen geenien tai proteiinien ilmentymistä soluissa tai organismeissa. Ne koostuvat yleensä kahdesta osasta: raportterialueesta ja efektoorialueesta. Raportterialue on yleensä lyhyt DNA-sekvenssi, joka ei itsessään tuota toiminnallista proteiinia, ja efektoorialue on geenin, jonka ilmentymistä halutaan seurata, koodaava sekvenssi.

Kun reporterigeeni yhdistetään kohdegeeniin, se ilmentyy samanaikaisesti kohdegeenin kanssa. Raportterigeenin tuottama proteiini on helposti havaittavissa, joko fluoresenssin, entsymaattisen aktiivisuuden tai muun havaittavan ominaisuuden perusteella. Tämä mahdollistaa kohdegeenin aktiivisuuden mittaamisen epäsuorasti raportteriproteiinin ilmentymisen perusteella. Yleisiä reporterigeenejä ovat esimerkiksi vihreä fluoresoiva proteiini (GFP), luutsiferaasi ja beeta-galaktosidaasi.

Reporterigeenien avulla tutkijat voivat esimerkiksi selvittää, mitkä tekijät aktivoivat tai estävät tietyn geenin ilmentymistä, tutkia geenien säätelyverkostoja tai seurata solujen jakaantumista ja erilaistumista. Niitä voidaan käyttää myös lääkekehityksessä potentiaalisten lääkeaineiden tehon arviointiin. Käyttö on monipuolista solu- ja molekyylibiologiasta aina koko organismin tasolle ulottuvaan tutkimukseen.