reititystaulukoita

Reititystaulukko on verkon solmun, kuten reitittimen tai isäntäkoneen, tallennettu tietorakenne, jonka avulla paketit ohjataan kohti määränpäätä. Taulukon riveillä kuvataan reittejä; jokaisella rivillä on kohdeverkko ja siihen liittyvä aliverkon peite, seuraava hop tai ulostuloliittymä, sekä reitin metriikka (kustannus) ja lähde. Joillakin taulukoilla on lisäksi hallinnollinen etäisyys ja elinikä.

Reittejä on kahta päätyyppiä: staattisia ja dynaamisia. Staattiset reitit määritellään manuaalisesti järjestelmän ylläpitäjän toimesta. Dynaamiset reitit opitaan ja päivitetään reititysprotokollien kautta, kuten RIP, OSPF/IS-IS ja BGP. Protokollat voivat olla sisäisiä (intradom) tai ulkoisia (interdomain) riippuen verkon rakenteesta.

Parhaan reitin valinnassa käytetään muun muassa metriikkaa ja lähdearvoja sekä pitkän peitteen osumaa (longest-prefix match). Oletusreitti (default route) voidaan määrittää kattamaan ne kohteet, joiden reittipolku ei ole vielä tiedossa. Reititystaulukot voivat päivittyä jatkuvasti, mikä edellyttää konvergenssia: rekisteröintiä uusien reittien löytämiseksi ja tilan vakiinnuttamista, mutta samalla ne voivat aiheuttaa tilapäisiä siirto- ja silmukkavaikutuksia.

Routingtables ovat keskeisiä sekä IPv4- että IPv6 -verkoissa, ja niiden tehokas hallinta mahdollistaa skaalautuvan ja luotettavan liikenteen ohjauksen sekä yksittäisissä verkoissa että suurissa yritysverkoissa.

---