refraktiivista

Refraktiivinen viittaa valon tai muun sähkömagneettisen aallon taitekertoimen muutokseen, kun se kulkee eri aineiden välillä. Ilmiö perustuu valon nopeuden muutokseen eri materiaaleissa, mikä johtuu aineen elektronien ja valon vuorovaikutuksesta. Taitekerroin kuvaa, kuinka paljon valon nopeus hidastuu tietyssä aineessa verrattuna tyhjiössä.

Refraktiivisuutta voidaan mitata taitekertoimella (n), joka on suhde valon nopeuden tyhjiössä (c) ja aineessa (v): n = c/v. Esimerkiksi lasissa taitekerroin on noin 1,5, kun taas vedessä se on noin 1,33. Refraktiivisuuden muutokset aiheuttavat valon taivumista, kuten linssien tai prismojen kautta.

Refraktiivisuudella on merkittäviä sovelluksia optiikassa, kuten linssien suunnittelussa, mikroskooppeissa ja kaukoputkissa. Se vaikuttaa myös valon heijastumiseen ja hajottumiseen, kuten sateenkaaren muodostumisessa, jossa valo hajotetaan eri aallonpituuksina eri taitekertoimilla.

Refraktiivisuuden arvo riippuu usein valon aallonpituudesta, mikä johtaa dispersioon eli valon hajottumiseen eri väreiksi. Tämä ilmiö on tärkeä lasin ja optisten komponenttien valmistuksessa, jossa halutaan minimoida tai hallita dispersiota.

Refraktiivisuutta voidaan myös käyttää materiaalien tunnistamiseen ja tutkimuksessa, kuten spektroskopian menetelmissä. Se on myös keskeinen ominaisuus optisissa kuituissa, joissa valo kulkee refraktiivisuuden eron ansiosta kuiden sisällä.