rakennemuutoksen

Rakennemuutoksen käsite kuvaa prosessia, jossa jonkin järjestelmän perusrakenne muuttuu. Se voi viitata talouden, yrityksen, kaupungin tai muun yhteisön toiminnan rakenteelliseen uudelleenmuotoutumiseen. Rakenteelliset muutokset erottuvat tilapäisistä muutoksista siten, että ne voivat muuttaa järjestelmän keskeisiä toiminta- ja rakennesuhteita sekä työllisyyden, tuotannon ja palvelujen rakenteellisia komponentteja.

Konteksteja: talous, organisaatio, kaupunki. Taloudessa rakennemuutokset näkyvät, kun tuotannon ja työllisyyden rakenne muuttuu esimerkiksi maataloudesta teollisuuteen ja edelleen palveluihin tai kun uusia toimialoja kasvaa ja vanhat supistuvat. Organisaatioissa rakenneuudistukset voivat tarkoittaa hierarkian yksinkertaistamista, toimintojen uudelleenjärjestelyä tai tuotantoprosessien digitalisointia. Kaupungeissa tai alueilla rakennemuutosta voidaan hakea maankäytön, asuntorakentamisen ja liikennejärjestelyjen kautta.

Ajurit ja vaikutukset: teknologinen kehitys, globalisaatio, väestömuutokset ja ilmastonmuutos ovat usein rakennemuutosten ajureita. Rakennemuutoksella voi olla sekä myönteisiä että haitallisia vaikutuksia: parempi tuottavuus ja tehokkaampi palvelujen tarjonta, mutta samalla työllisyyden epätyypillisten rakenteiden muodostuminen, alueellinen eriarvoisuus ja uudelleen koulutuksen tarve.

Politiikka ja mittaaminen: julkisen sektorin toimet, kuten koulutuksen, infrastruktuurin ja innovaatiopolitiikan kohdentaminen, voivat tukea rakennemuutosta. Rakennemuutosta seurataan usein tilastollisesti sektorien arvonlisäyksen ja työllisyyden muutoksilla sekä maankäytön ja väestökehityksen indikaattoreilla.