pääomakustannusprosentti

Pääomakustannusprosentti on yrityksen rahoituksen tuotto-odotus tai kustannus, joka ilmenee prosentteina. Se kuvaa sitä palautusvaatimusta, jonka sijoittajat ja rahoittajat asettavat pääomalleen ottaen huomioon tuotteen riskin. Pääomakustannusprosenttia käytetään yleisesti yrityksen investointipäätösten, arvonmäärityksen ja suorituskyvyn arvioinnin yhteydessä.

Yleisin käytännössä käytetty mittari on kokonaispääomakustannus eli WACC (weighted average cost of capital). WACC lasketaan ottamalla huomioon sekä oman pääoman että velan kustannus suhteutettuna niiden osuuksiin yrityksen kokonaisrahoituksesta: WACC = (E/V)*Ke + (D/V)*Kd*(1-Tc). Tässä E on markkina-arvo omasta pääomasta, D velasta ja V niiden summa (E+D). Ke on oman pääoman kustannus, Kd velan kustannus ennen veroja ja Tc yritysvero. Takaisin verenlaskussa veroetua käytetään, koska velan korko vähentää verotettavaa tuloa.

Käytännössä pääomakustannusprosentin arvioinnissa Ke saadaan usein CAPM-mallin kautta (Ke = Rf + Beta*(Rm-Rf)) tai muilla malleilla, kun taas Kd määritellään olemassa olevan velan tai markkinakorkojen perusteella. WACC kuvaa investointien vähimmäisvaatimusta: projektin tai yrityksen tulisi ylittää tämä kustannus tuottaakseen arvoa.

Esimerkki: Yritys rahoittaa investointiaan 60% omalla pääomalla ja 40% velalla; Ke = 9%, Kd = 5%, Tc = 21%. WACC = 0.6*0.09 + 0.4*0.05*(1-0.21) = 0.054 + 0.0158 ≈ 6.98%. Tämä tarkoittaa, että investointien on arvioitava tuottavan vähintään noin 7% tuottoa, jotta ne lisäisivät arvoa. Pääomakustannusprosentti vaihtelee yrityksen riskin, rahoitusstruktuurin ja verokannan mukaan.