profilointivälineet

Profilointivälineet, suomeksi profilerit, ovat ohjelmistokehityksessä käytettäviä työkaluja, joiden avulla analysoidaan ohjelman suorituskykyä. Ne auttavat tunnistamaan ohjelmiston pullonkauloja ja optimointimahdollisuuksia. Profilointi mittaa esimerkiksi sitä, kuinka kauan tiettyjen funktioiden tai koodilohkojen suorittaminen kestää, tai kuinka paljon muistia ne käyttävät.

Erilaisia profilointivälineitä on olemassa useita, ja ne voidaan jakaa karkeasti kahteen päätyyppiin: instrumentointiin perustuviin ja näytteenottoon (sampling) perustuviin. Instrumentointi lisää koodiin ylimääräistä mittauslogiikkaa ennen sen suorittamista. Tämä antaa tarkkaa tietoa, mutta voi myös vaikuttaa ohjelman suoritusnopeuteen. Näytteenotto sen sijaan tarkistaa ohjelman tilan säännöllisin väliajoin suorituksen aikana. Tämä on yleensä vähäisempää suorituskyvyn kannalta, mutta mittaustarkkuus voi olla hieman heikompi.

Profilointivälineiden avulla kehittäjät voivat tehdä tietoon perustuvia päätöksiä koodin optimoinnista, mikä voi johtaa nopeampiin ja tehokkaampiin sovelluksiin. Ne ovat olennainen osa modernia ohjelmistokehitysprosessia, erityisesti suorituskykykriittisissä järjestelmissä. Yleisiä käyttötarkoituksia ovat virheenkorjaus, suorituskyvyn parantaminen ja resurssien käytön optimointi.