polymeeripohjaisia

Polymeeripohjaisia tarkoittaa materiaaleja, joiden rakenne ja ominaisuudet määräytyvät pääasiassa polymeeripitoisesta matriisista tai verkostosta. Näitä materiaaleja voivat olla sekä keinotekoiset että luonnonpolymeeripohjaiset: yleisimpiä esimerkkejä ovat polyetyleeni, polypropeeni, polystyreni sekä biopolymerit kuten selluloosa ja proteiinit. Polymeeripohjaiset materiaalit voivat esiintyä muodoissaan muoveina, kalvoina, kankaina, geeliytyneinä rakenteina sekä komposiitteina, joissa polymeeri toimii sekä itsenäisenä aineena että toisten täyte- tai kuituosien kanssa.

Valmistus ja muotoilu ovat tärkeitä osa-alueita. Polymeerit syntetisoidaan yleisesti additiopolimeroinnilla tai kondensaatiopolimeroinnilla, jolloin voidaan hallita molekyylipainoa, ketjujen rakennetta ja verkostorakennetta. Thermoplastiset polymeerit pystyvät muokkaamaan muotoaan lämpötilan vaikutuksesta, kun taas thermosetit muodostavat pysyvän verkoston eikä niiden uudelleen muokkaus ole yleensä mahdollista. Elastomeerit tarjoavat suurta venyvyyttä. Ominaisuuksia voidaan muokata käyttämällä täyteaineita, pigmenttejä, plastifiointiaineita sekä muita lisäaineita; lisäksi kuidut tai hiilikuidut voivat vahvistaa materiaalia.

Käyttökohteet vaihtelevat laajasti: pakkausmateriaalit, rakennus- ja kuljetusteollisuus, elektroniikka sekä lääketiede ja biolääketiede. Ympäristö- ja kestävyyshaasteiden vuoksi korostuu kierrätys, materiaalien uudelleenkäyttö sekä biopohjaisten ja biohajoavien polymeerien kehittäminen.