perfektipassiiviin

Perfektipassiivi, suomen kielen passiivin muoto, ilmaisee että toiminta on jo saatu päätökseen ja sen tulos on nähtävissä kohteessa. Se on periphrastinen rakenne, jossa pääverbin passiivi-partisiippi yhdistetään apuverbiin olla. Yleensä käytetään nykyhetkessä olevan olla-muodon muotoa on; menneisyyden kuvauksessa voi käyttää oli tai ovat/olivat sen mukaan, mikä subjekti on.

Rakenne ja muodostus: Perfektipassiivi muodostuu yleensä subjektin kanssa seuraavasti: subjekti + on/olen/ovat + pääverbin passiivi-partisiippi (tavallisesti -ttu/-tty, -ittu/-tty, -oitettu jne.). Esimerkiksi kirjallisuudessa yleinen muoto on: kirja on kirjoitettu (the book has been written). Toisin ajateltu: ovi oli lukittu (the door had been locked). Taustalla on, että agentti jätetään usein mainitsematta.

Esimerkkejä:

- Kirja on kirjoitettu. (The book has been written.)

- Ovi on lukittu. (The door has been locked.)

- Ruoka on valmistettu. (The food has been prepared.)

- Tiedot on kerätty. (The information has been collected.)

Past time - esimerkki: Ovi oli lukittu illalla. (The door had been locked in the evening.)

Käyttö ja merkitys: Perfektipassiivi korostaa tulosta tai tilaa eikä toiminnan tekijää. Se soveltuu erityisesti kirjoitetussa tekstissä, uutisoinnissa ja teknisessä kielessä, missä agentin ilmaiseminen ei ole tarpeellista tai halutaan välttää se. Verrattuna aktiiviseen perfektiin (esim. olen kirjoittanut) korostaa passiivinen muoto lopputulosta kohteen näkökulmasta.

Välineet ja vivahteet: Perfektipassiivia voi taivuttaa aikamuodoissa kuten on/oli, sekä käyttää adverbin ilmauksia kuten jo, tai… mukaisesti. Joissakin tapauksissa puhuttelu tai konteksti voi vaikuttaa siihen, pidetäänkö agentteja mahdollisina mainita.

Lisäerittelyt: Perfektipassiivi muodostaa osan laajemmasta passiivitaksonnasta ja on yksi tavallisimmista tavoista ilmaista lopputulosta ilman agentin nimeä.