panemisen

Paneminen on suomen kielen substantiivi, joka kuvaa tekoa, jossa jokin asetetaan tai sijoitetaan jonnekin. Se on verbistä panna johdettu nominaalimuoto (-minen), ja sen käyttö on yleisesti neutraalia tai teknistä.

Panemisen kohteena voi olla sekä konkreettiset esineet että abstraktit asiat. Konkreettisessa kontekstissa sitä käytetään esimerkiksi varastoinnissa, kokoonpanossa ja muussa järjestämisessä. Abstraktissa merkityksessä paneminen voi tarkoittaa toimintatapojen, sääntöjen tai käytäntöjen käyttöönottoa ja toteuttamista käytännössä.

Koska kieliympäristöt ja ilmaukset vaihtelevat, paneminen esiintyy yleisimmin osana pidempiä ilmauksia, kuten 'paneminen paikoilleen' tai 'paneminen käytäntöön'.

Panemisen tarkka merkitys määräytyy kohteen ja kontekstin mukaan. Kyseessä on yleisesti neutraali ja muodollinen termi, jota käytetään enemmän kirjoitetussa ja teknisessä kielessä kuin arkipuhekielessä, jossa ilmaisut kuten asettaminen, sijoittaminen tai käyttöönotto ovat tavallisempia.