paikanilmauksissa

Paikanilmaukset ovat suomalaisen kielen ilmauksia, jotka ilmaisevat sijaintia tai tilaa suhteessa johonkin referenttiin. Ne voivat ilmetä sanan sijamuotoina, jotka kertovat paikan monin eri tavoin, tai valinnaisesti kiinteinä ilmauksina, joissa paikan ideaa vahvistetaan verbin tai adjektiivin yhteydessä. Paikanilmauksia käytetään adjunktteina sekä lauseen verbejä että adjektiiveja koskevissa ilmaisussa.

Yrityksellinen muodostus perustuu suomen sijamuistoon: inessiivi (-ssa/-ssä) tarkoittaa “jonkin sisällä” (esim. talossa), elatiivi (-sta/-stä) “jonkin ulkopuolelta” (esim. talosta), illiiivi (-an/-en) “jonnekin sisään” tai “johonkin paikkaan” (esim. taloon), adessiivi (-lla/-llä) “jonkun päällä sekä lähellä” (esim. pihalla tai talolla), ablatiivi (-lta/-ltä) “jonkun päästä pois” (esim. talolta), allatiivi (-lle) “jonnekin” (esim. talolle). Lisäksi paikanilmauksia muodostuu kiinnittämällä vastineita kuten “talon edessä”, “talon takana”, “talon lähellä” sekä paikannimettömät ilmaukset kuten “torilla”, “koulussa”.

Esimerkkejä: Kissa on sohvalla. (paikanilmauksen inessiivi: sohvalla) Kissa meni keittiöön. (illatiivi: keittiöön, liike kohti tilaa) Auto on pihalla. (adessiivi) Veljekset asuvat kaupungissa. (paikanilmauksena -ssa/-ssä lauseen sijainti) Käyn torilla. (allatiivi? tai paikallinen ilmaisu torilla) Paikanilmaukset toimivat adjunktteina, jotka ilmaisevat, missä jokin tapahtuu tai missä jokin sijaitsee, ja ne voivat ilmaista sekä pysyvää sijaintia että liikkeen suuntaa. Suomen paikanilmaukset eroavat monelta muulta kieleltä siinä, että ne pääosin ilmaistaan sijamuotojen avulla ilman erillisiä prepositioita.