Home

ominaisuuslauseen

Ominaisuuslauseen (gen: ominaisuuslauseen) termi viittaa suomen kielessä alisteiseen lauseeseen, joka toimii pääosan eli pääsanayksikön määrittelevänä ominaisuutena. Tässä yhteydessä ominaisuuslauseen tarkoitus on kertoa tai tarkentaa, millainen tavoiteltu asia on, usein luoden kuvailevan tai identiteettiä vahvistavan yhdistelmän. Monissa selityksissä tämäntyyppinen lause tulkitaan realistisesti relatiiviseksi lauseeksi, jossa kukin lauseen elementti liittyy sen päänominiin.

Syntaktisesti ominaisuuslause on alisteinen lause, joka riippuu päälausesta ja joka on usein sidoksissa pääsanalliseen ilmaukseen. Suomeksi

Esimerkkejä:

- Talo, jonka katto on punainen, on vanha.

- Kissa, joka istuu ikkunalla, on leikkisä.

- Kirja, jonka kansi on sininen, löytyi pöydältä.

Ominaisuuslauseiden rooli liittyy vahvasti relaatiolauseiden ryhmään ja ne kommentoivat tai määrittelevät pääsanayksikön ominaisuuksia. Lisäksi niitä voidaan

relatiiviset
pronominit
kuten
joka,
mikä
sekä
genetiivimuotojen
kuten
jonka,
jonka
kautta
lause
voi
ilmaista
suhteen
pääsanaan.
Ominaisuuslause
voi
olla
määrittävä
(rajoittava)
tai
lisäyksenomainen
(ei-rajoittava),
ja
sille
voidaan
asettaa
pilkun
käyttö
riippuen
siitä,
onko
se
tarpeellinen
vai
lisäinformaatiota
antava.
muodostaa
erilaisilla
relatiivipronimenteilla
ja
tarvittaessa
taivuttaa
lauseen
asettelun
ja
kieliopillisten
vaatimusten
mukaan.