omamyynnin

Omamyynnin on suomalainen termi, joka viittaa omistajan itse suorittamaan tavaroiden myyntiin, tavallisesti ei-kaupallisesti tai yksityishenkilönä ilman yritystoimintaa. Se kuvaa myyntiä, jossa myyjä ei toimi ammatillisena kauppiaana eikä harjoita säännöllistä liiketoimintaa.

Termiä käytetään etenkin keskusteluissa kuluttajansuojasta, verotuksesta ja verkkokauppaprosesseista, jotta voidaan erottaa yksityinen myynti kaupallisesta kaupankäynnistä. Omamyynnin käsittelyyn vaikuttavat konteksti ja ilmoitettu tarkoitus: onko myynti satunnainen, vai onko kyseessä harraste- tai sivutoiminen liiketoiminta.

Lainsäädännöllisesti omamyynnin verotus ja muut oikeudelliset seuraamukset vaihtelevat tapauksen mukaan. Yksityisesti tapahtuvan käytettyjen tavaroiden myynnin katsotaan usein olevan verotuksellisesti kevyempää tai ei verotettavaa, mikäli myynti ei yllä liiketoiminnan kriteereihin. Sen sijaan kaupallinen myynti tai myynti liiketoimintana voi kuulua arvonlisäveron tai muun verotuksen piiriin ja voi myös vaikuttaa kuluttajansuojalainsäädäntöön. Tällaiset erot voivat olla merkittäviä esimerkiksi myyntien määrässä, tarkoitusperässä ja yleensä myytävien tuotteiden luonteessa.

Esimerkkejä omamyynnistä ovat yksityishenkilön vaihtokaupat ja tarve-esineiden myynti käytettynä online- tai fyysisessä myyntitapahtumassa sekä harrastelijoiden satunnaiset myynnit käsitöistään tai keräilyesineistään. Termi toimii yleisenä kuvaus- ja ohjenuorana, eikä sitä välttämättä käytetä muodollisena oikeusterminä kaikissa tilanteissa.