näytteenvalmistusta

Näytteenvalmistus viittaa prosessiin, jossa alkuperäinen näyte muutetaan sellaiseen muotoon, joka soveltuu analysoitavaksi halutulla mittausmenetelmällä. Tämä vaihe on kriittinen monilla tieteenaloilla, kuten kemiassa, biologiassa, geologiassa ja lääketieteessä, varmistaakseen analyysin tarkkuuden ja luotettavuuden. Tavoitteena on usein poistaa analyysille häiritseviä aineita, konsentroida analyytti tai muuttaa sen fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia helpommin havaittaviksi.

Erilaisia näytteenvalmistusmenetelmiä on lukuisia, ja valinta riippuu näytetyypistä, analysoitavasta aineesta ja käytettävästä analyysitekniikasta. Yleisiä menetelmiä ovat esimerkiksi uutto, suodatus, sentrifugointi, kuivaus, liuotus, hienontaminen ja kromatografiset tekniikat, kuten kiinteäfaasiuutto (SPE) tai nestekromatografia. Nykyaikaisissa laboratorioissa pyritään usein kehittämään nopeampia, automaattisempia ja ympäristöystävällisempiä näytteenvalmistusmenetelmiä, jotka vähentävät liuottimien käyttöä ja minimoivat näytteen hävikin. Hyvin suoritettu näytteenvalmistus on edellytys validoille analyysituloksille.