nukleosomeista

Nukleosomi on biologisten solujen perusyksikkö, joka muodostuu DNA:sta ja histoniproteiineista. Se on keskeinen osa kromatiinin rakennetta, joka on DNA:n ja proteiinien kompleksi, joka pakkaantuu ytimeen. Nukleosomi koostuu noin 147 emäsparista DNA:ta, joka kiertyy kahdeksan histoniproteiinin, kahden kappaleen H2A, H2B, H3 ja H4, ympärille muodostaen oktaamerin. Tätä rakennetta kutsutaan nukleosomin ytimeksi.

Histonit ovat emäksisiä proteiineja, joilla on positiivisesti varautuneita aminohappotähteitä, jotka vuorovaikuttavat negatiivisesti varautuneen DNA:n fosfaattirankojen kanssa, mahdollistaen DNA:n tiiviin pakkaamisen. Nukleosomien muodostuminen on ensimmäinen ja olennaisin vaihe DNA:n pakkaamisessa, jotta se mahtuu solun ytimeen ja mahdollistaa sen toiminnan. Tämä pakkaaminen vaikuttaa myös geenien ilmentymiseen, sillä tiiviisti pakattu DNA on vähemmän saatavilla transkriptiokoneistolle.

Lisäksi nukleosomien rakennetta voidaan muokata erilaisilla posttranslationaalisilla muokkauksilla histoniproteiineissa. Nämä muokkaukset, kuten asetylointi ja metylaatio, voivat vaikuttaa kromatiinin rakenteeseen ja siten säädellä geenien aktiivisuutta. Nukleosomit ovat siis ratkaisevan tärkeitä DNA:n säilyttämisen, suojaamisen ja geenien ilmentymisen säätelyn kannalta kaikissa eukaryoottisoluissa.