navigaatiosatelliitit

Navigaatiosatelliitit ovat satelliitteja, jotka lähettävät signaaleja maan pinnalle mahdollistaen tarkan sijainnin määrittämisen. Näitä järjestelmiä kutsutaan yleisesti satelliittipaikannusjärjestelmiksi. Tunnetuin niistä on Yhdysvaltain ylläpitämä Global Positioning System (GPS). Muita merkittäviä järjestelmiä ovat Venäjän GLONASS, Euroopan unionin Galileo ja Kiinan BeiDou.

Satelliittipaikannusjärjestelmät koostuvat kolmesta osasta: avaruussegmentistä, ohjaussegmentistä ja käyttäjäsegmentistä. Avaruussegmentti muodostuu satelliittien kon-stellaatiosta, jotka kiertävät maapalloa tietyillä radoilla. Ohjaussegmentti valvoo ja ylläpitää satelliitteja. Käyttäjäsegmentti käsittää kaikki maan pinnalla tai sen lähellä olevat vastaanottimet, kuten älypuhelimet ja navigaattorit.

Navigaatiosatelliitit lähettävät jatkuvasti radiosignaaleja, jotka sisältävät tietoa satelliitin sijainnista ja kellonajasta. Vastaanotin mittaa signaalien saapumisajat useilta satelliiteilta samanaikaisesti. Näiden aikojen ja satelliittien tunnettujen sijaintien perusteella vastaanotin voi laskea oman tarkan sijaintinsa maapallolla. Tarvitaan vähintään neljä satelliittia kolmiulotteisen sijainnin (pituus, leveys, korkeus) määrittämiseksi ja virheiden korjaamiseksi.

Navigaatiosatelliittiteknologialla on laaja käyttöalue, johon kuuluvat muun muassa liikenteen ohjaus, maatalous, kartoitus, geodeettiset mittaukset, rahtien seuranta ja monet arkipäivän sovellukset, kuten reittioppaat. Järjestelmien tarkkuus ja luotettavuus ovat kehittyneet merkittävästi vuosien varrella, tehden niistä korvaamattoman osan nykyaikaista yhteiskuntaa.