merkittyjä

Merkittyjä on suomen kielen inflectionaallinen muoto, joka muodostuu adjektiivista tai particip-verbistä merkitty ja sen jälkeen partitiivisesta monikkomuodosta. Se on past participle -passiivin eli merkitä-sanan taivutusmuoto, joka tarkoittaa jotain, jonka on merkitty, nimetty tai merkittävä. Merkittyjä toimii usein substantiivin määreenä tai itsenäisenä ilmaisuna, joka viittaa määritykseen tai merkintään saatuun joukkoon.

Käyttö ja merkitys

Merkittyjä voi käyttää sekä adjektiivina että itsenäisenä ilmaisuna. Adjektiivina se kuvaa prudenssina tai ominaisuutta, jossa jokin asia on merkitty tai nimetty. Substantiivina merkittyjä tarkoittaa usein “merkittyjä kohteita” tai “merkittyjä osia” siten, että kohteiden tarkentuva objekti on epämääräinen tai jätetty ilmaisematta. Esimerkkejä: Kartassa on merkittyjä reittejä. Näyttelyssä oli merkittyjä teoksia. Tutkinta keskittyi merkittyihin kohteisiin. Näin ollen merkittyjä painottaa merkintää tai valikoitua joukkoa, jonka tilaa tai sijaintia on korostettu.

Kielihistoria ja muoto

Sana muodostuu verbistä merkitä (to designate, to mark) ja sen past kesto-passiivimuodosta merkitty sekä monikkomuodon partitiivisesta -jä-päätteestä, joten merkittyjä on partitiivinen monikkomuoto. Tämä muoto on yleinen tietyissä frekvenssissä lauseessa, jossa objekti on epämääräinen tai määrättävä, esimerkiksi “merkittyjä kohteita.”

Alla on yleispiirteet, joilla merkittyjä ilmenee: se ilmaisee jotakin, joka on aiemmin merkitty tai tunnustettu, ja sen käyttö on yleistä kuvailtaessa esimerkiksi karttoja, näyttelyitä, tutkimuksia ja katalogeja, joissa suoritetut merkinnät tai nimetyt kohteet ovat keskeisiä.