mastsejtek

Mastsejtek, suomeksi mastsolut, ovat immuunijärjestelmän soluja, jotka sijaitsevat erityisesti sidekudoksessa sekä limakalvoilla kuten iholla, keuhkoputkien ja ruoansulatuskanavan ympäröivissä kudoksissa. Ne kehittyvät veren kantasoluista ja kypsyvät kudoksissa ympäristön mukaan. Mastsolut ovat granuloituneita soluja, joiden granuloissa on histamiinia ja hepariinia sekä entsyymejä kuten tryptaasia ja chymaasia. Ne voivat erittää sekä nopeasti vapautuvia välittäjäaineita että myöhemmin syntetisoituja tulehduksen säätelijöitä.

Aktivaatio tapahtuu useilla tavoilla; yleisin on IgE-välitteinen allerginen reaktio, jossa antigeeni sitoutuu mastsolujen FcεRI-reseptoriin ja laukaisee granulaation. Ne voivat kuitenkin aktivoitua myös muista ärsykkeistä kuten infektioista, vaurioista ja komplementtijärjestelmän kautta. Vapautuneet välittäjäaineet aiheuttavat verisuonten läpäisevyyden lisääntymisen sekä hengitysteiden sileiden lihasten supistumisen, mikä voi johtaa oireisiin. Myöhemmin syntetisoidut prostanoidit ja leukotrieenit sekä monet sytokiinit ylläpitävät ja muokkaavat tulehdusvasteita.

Mastsolut ovat tärkeitä sekä normaalissa puolustuksessa loisia ja bakteereita vastaan että kudosten paranemisessa ja arpeutumisessa. Niiden määrä ja toiminta vaihtelee kudostyypin mukaan; yleisimmin niitä tavataan iholla, keuhkoputkien limakalvoilla ja ruoansulatuskanavan limakalvoilla. Mastsolujen toimintaa voidaan tutkia immuunologisilla markkereilla, kuten KIT/CD117 ja FcεRI, sekä laboratorionäytteiden tryptaasin tai histamiinin pitoisuuksilla.