magneettikentänlukulaitteet

Magneettikentänlukulaitteet, tunnetaan myös magneettikenttäantureina tai magneettimittareina, ovat laitteita, jotka mittaavat magneettikentän voimakkuutta ja suuntaa. Ne perustuvat useisiin eri fysikaalisiin ilmiöihin, joista yleisimpiä ovat Hall-ilmiö, magnetoresistanssi ja magnetostriktion. Hall-ilmiöön perustuvat anturit hyödyntävät johteen tai puolijohteen läpi kulkevan sähkövirran ja siihen kohtisuorassa olevan magneettikentän aiheuttamaa jännite-eroa. Magnetoresistiiviset anturit puolestaan muuttavat vastustaan magneettikentän voimakkuuden mukaan. Magnetostriktiiviset anturit perustuvat materiaalien muodonmuutokseen magneettikentässä.

Näitä laitteita käytetään laajalti eri sovelluksissa. Teollisuudessa niitä hyödynnetään esimerkiksi moottoreiden ja generaattoreiden ohjauksessa, etäisyyden ja asennon mittauksessa sekä metalliesineiden tunnistamisessa. Autoteollisuudessa magneettikentänlukulaitteita käytetään pyörimisnopeuden, ohjauspyörän asennon ja polttoaineen määrän mittaamiseen. Elektroniikassa niitä löytyy esimerkiksi kompasteista, pelikonsolien ohjaimista ja tiedontallennusvälineistä. Lääketieteessä niitä voidaan käyttää magneettikuvantamislaitteissa tai esimerkiksi epilepsiakohtausten tunnistamisessa.

Magneettikentänlukulaitteiden valinta riippuu sovelluksen vaatimuksista, kuten tarvittavasta herkkyydestä, tarkkuudesta, nopeudesta ja käyttölämpötila-alueesta. Laitteet voivat olla analogisia tai digitaalisia, ja niiden koko vaihtelee mikroskooppisen pienistä integroiduista piireistä suuriin ja monimutkaisiin mittausjärjestelmiin.