magmakivilajeille

Magmakivilajit ovat geologian kivilajeja, jotka muodostuvat magmaasta, joka jähmettyy joko syvällä maankuoren sisällä (intrusiviset eli syväkivilajit) tai purkautuu pintaan vulkanisen toiminnan seurauksena (extrusiviset eli pintakivilajit). Ne muodostuvat erilaisten mineraalien ja silkan koostumuksen mukaan, mikä luokittelee ne pääosin felsisiin, intermediäärisiin ja mafisiin sekä ultramaifisiin ryhmiin. Felsiset kivilajit sisältävät runsaasti silicaa ja mineraaleja kuten kvartsia ja plagioklaasia; mafiset ovat tummempia ja sisältävät enemmän pyriokseneja ja oliiviinia; ultramafiset ovat hyvin magnesium- ja rautapitoisia.

Intrusiviset magmakivilajit kehittyvät hitaasti ja muodostavat suurikiteisiä kivilajeja, esimerkiksi granit, granodioriitti, dioriitti ja gabro. Ekstrusiviset muodostuvat nopeasti pinnalle vapautuvan lavaan tai lasiin, kuten basaltti, andesiitti, rioliitti, obsidiaani sekä tuffi. Magmakivilajeilla on usein erilaisia tekstuureita: karkeakiteisiä (phanerittisiä) kivilajeja kuten granitoidit, hienokiteisiä (aphanitisiä) kuten basaltit, sekä porfyrittisiä, joissa suuremmat kiteit muodostuvat pienen massan sisään.

Käyttö ja merkitys: magmakivilajit ovat keskeisiä rakennus- ja rakennusmateriaalien sekä teollisuuden raaka-aineita. Granitit ovat tyypillisiä rakennuskiviä, kun taas muita lajeja käytetään sekä veistoksessa että teollisissa sovelluksissa. Maankamaran koostumuksen ja kivilajistön ymmärtäminen ilmentää asteroid- ja laatatektoniikkaa sekä planeetan geologista kehitystä.