granitoidit

Granitoidit ovat kivilajiryhmä, johon kuuluvat granitit sekä muut samanlaisen koostumuksen ja karkeakiteisen textuurin kivilajit. Päämineraaleina granitoideissa ovat kvartsia, alkaalifeldspatia (kutsutaan usein ortoklaasiksi tai mikroklin) sekä plagioklaasia; tumma mineraalijoukko, kuten biotite, hornblendi tai pyrokseeni, esiintyy usein. Tekstuuri on fenrinen eli näkyvästi kiteitä sisältävä ja kivi on yleisesti karheasti rakeinen, muodostunut syväkivilaitoksessa plutonisesti.

Granitoidien luokitus kattaa granitit, granodioriitit, tonaliteetit sekä joitakin monzoniitteja ja quartz-monzoniteja. Luokitus perustuu kvartsin sekä alkali- ja plagioklaasin määrien suhteisiin sekä yleiseen mineraalikoostumukseen; perinteisesti ne ovat felsisiä, karkeasti rakeisia kivilajeja, jotka eroavat toisiaan kvartsin ja plagioklaasin suhteissa sekä muissa mineraaleissa.

Synty ja tektoniikka: granitoidit syntyvät pääasiassa osittaisesta sulamisesta continental crustin (mantereellisen kiviainesten) osissa tai yhdistämällä magma-kerrosten erilaisia magmoja. Ne muodostuvat syväkivilaitoksessa, ja niistä kehittyy usein suuria plutonisia kappaleita kuten batholiitteja. Granitoidien kehittyminen liittyy yleensä maankuoren paksuuntumiseen ja osiinsa, kiven sulamisiin sekä magmaattiseen residuumiseen.

Maantieteellinen esiintyminen ja merkitys: granitoideja esiintyy laajasti kontinentaalisen kuoren alueilla ja ne ovat keskeisiä kivilajistoja vanhalla maanpinnan alueella. Niiden tutkimus paljastaa krusta muodostumisen ja maankuoren kehityksen vaiheita sekä tektoniikkaa, kuten orogenisten vyöhykkeiden magmatoiminnan historiaa. Granitoideja käytetään usein geologisten aikakausien rekistereinä ja ne ovat keskeinen osa granittisten kivilajipitoisten alueiden rakennetta.