läppä

Läppää on suomalaisessa puhekielessä käytetty substantiivi, jolla tarkoitetaan epäolennaista, kevyttä tai usein epätodenmukaisesti esitettyä puhetta sekä juttelua, jonka totuudellisuudesta ei ole varmuutta.

Yleisiä ilmauksia ovat "pelkkää läppää" sekä "puhua läppää" (to talk nonsense). Sanaa käytetään pääasiassa epämuodollisessa puheessa ja se on yleisesti ymmärrettävä, mutta se ei kuulu viralliseen kieleen.

Etymologia: Tarkkaa alkuperää ei ole varmuudella todistettu. Sanaa on alettu käyttää 20. tai 21. vuosisadalla suomalaisessa puhekielessä, ja sen täsmällinen yhteys muihin sananmuodostuksiin ei ole selvä.

Kieliluonne: Läppää on substantiivi, ja sen partitiivimuoto on "läppää" (esimerkiksi "pelkkää läppää"). Sanaa käytetään yksikössä useimmiten, mutta se voi esiintyä myös monikossa puhekielessä.

Esimerkkilauseet: "Se on pelkkää läppää." "Älä puhu läppää." "Meillä taisi olla vain läppää koko illan."