lämpöarvo

Lämpöarvo tarkoittaa sitä energiamäärää, joka vapautuu, kun aine poltetaan täydellisesti tietyin standardoiduin olosuhtein. Se kuvaa aineen energiasisältöä ja sitä käytetään erityisesti polttoaineiden vertailussa sekä energialaskuissa ja suunnittelussa.

Käytetyimmät lämpöarvot ovat korkein lämpöarvo (HHV) ja alhaisin lämpöarvo (LHV). HHV olettaa, että syntyvä vesi kondensoituu nestemäiseksi tuloksena syntyvästä vesihydrogenista, jolloin lämpöenergia palautuu mukaan laskuihin. LHV taas olettaa, että vesi poistuu polttoaineen palaessa vesihöyrynä, jolloin veden latentti lämpöä ei oteta mukaan. Näiden kahden arvon välinen ero riippuu polttoaineen hapetuksesta ja veden määrästä reaktiossa.

Mittaustapa ja laskentaperiaate: lämpöarvo mitataan yleisesti bombaklorimmetrilla (pommi kalorimetri), joka mittaa HHV:n suoraan. LHV voidaan laskea HHV:stä vähentämällä vesihydrogenin kondensaatiolle liittyvä latentti lämpöenergia, tai arvioida suoraan koe-erien perusteella. Lämpöarvot ilmoitetaan usein per massa (esim. MJ/kg) tai per tilavuus (esim. MJ/m3) sekä vastaavasti kilowattitunnin (kWh) yksiköinä.

Esimerkkejä: metaanin HHV on noin 55,5 MJ/kg ja LHV noin 50,0 MJ/kg. Luonnonkaasun yleiset tilavuuspitoiset arvot ovat tyypillisesti noin 35–40 MJ/m3 riippuen koostumuksesta.

Tärkeä osa energiasuunnittelua ja kaupankäyntiä: lämpöarvoa käytetään arvioimaan polttoaineiden energiatuottoa, vertailtaessa polttoaineita ja määritettäessä polttomoottoreiden sekä lämmöntuotannon tehokkuutta.