luonteenpiirteisiin

Luonteenpiirteisiin viitataan psykologian termiin, joka kuvaa vakaiden, toistuvien tapojen, ajatusten ja tunteiden kuvioita. Piirteet kertovat yksilön taipumuksesta toimia tietyllä tavalla eri tilanteissa. Ne ovat suhteellisen pysyviä, mutta voivat muuttua elämän kuluessa, kun perinnölliset ja ympäristötekijät vuorovaikutuksessa vaikuttavat ilmentymään.

Luonteenpiirteiden tutkimus perustuu sekä itsearviointiin että ulkopuoliseen arviointiin. Yleisimmät mittarit ovat NEO-PI-R, Big Five Inventory ja IPIP-pohjaiset testit. Piirteille annetaan pisteitä, jotka muodostavat kuvan siitä, missä määrin henkilö painottaa ominaisuuksia kuten avoimuutta, tunnollisuutta, ekstraversiota, sovinnollisuutta ja neuroottisuutta. Tulokset ovat suuntaa antavia ja voivat heijastaa sekä pysyviä että tilannesidonnaisia vaihteluita.

Useimmat mallit jakavat piirteet viiteen suureen: avoimuus kokemuksille, tunnollisuus, ekstraversio, sovinnollisuus ja neuroottisuus. HEXACO-malli lisää rehellisyyden-humilisuuden ulottuvuuden. MBTI on tunnettu, mutta sen luotettavuus ja käyttökelpoisuus luonteenpiirteen kuvaajana ovat kiistanalaisia. On tärkeää huomioida kulttuuri- ja kontekstierot sekä se, että trait-tutkimus ei selitä kaikkea ihmisen käytöstä.

Käytännössä luonteenpiirteet voivat tukea koulutusta, ura- ja neuvontaa sekä psykososiaalista tukea. Niiden avulla voidaan ymmärtää toimintaa ja vuorovaikutusta, mutta niitä ei tulisi käyttää yksittäisten tekojen ennustamiseen. Luotettavat mittaukset sekä kontekstuaalinen tieto antavat tasapainoisemman kuvan.