lähdejärjestys

Lähdejärjestys tarkoittaa sitä, missä järjestyksessä dokumenttiin viittaavat lähteet esitetään. Termi kattaa sekä tekstissä käytettyjen viitteiden järjestyksen että koko lähdeluettelon tai bibliografian järjestyksen. Lähdejärjestyksen tarkoituksena on parantaa lähteiden jäljittäminen ja tutkimuksen läpinäkyvyys sekä turvata viitteiden yhtenevyys koko tekstin ajan.

Käytännössä lähdejärjestys voidaan jakaa kahteen päämuotoon. Ensinnäkin viitteiden esiintymisjärjestys (order of appearance), jolloin lähteet numeroidaan tai merkitään siinä järjestyksessä, kuin niitä ensimmäistä kertaa käytetään tekstissä. Toiseksi lähdeluettelon järjestys, jota usein noudatetaan, kun lähteet listataan loppuun tai erilliseen bibliografiaan; yleisimmät vaihtoehdot ovat aakkosellinen järjestys tekijän sukunimen mukaan sekä joissakin tapauksissa neli- tai numerojärjestys. Eri viittaus- ja julkaisutyylit (esimerkiksi APA, MLA, Chicago) määrittelevät, kumpi järjestys on sovellettavissa ja miten viitteet merkitään tekstissä ja lähdeluettelossa.

Lähdejärjestyksen valinta vaikuttaa lukijan mahdollisuuksiin löytää lähteet ja seuraavien tutkimusten rakentamiseen. Muutosten yhteydessä on tärkeää noudattaa kyseessä olevaa tyyliohjetta tai julkaisun vaatimuksia, jotta järjestys olisi johdonmukainen läpi koko dokumentin.

Katso myös: lähdeluettelo, viittaus, viitelähteet, tyyliohjeet.