kuorieveistöt

Kuorieveistöt ovat taideteoksia, joissa kuoret toimivat ensisijaisena materiaalina tai keskeisenä visuaalisena elementtinä. Teokset voivat olla vapaasti seisovia veistoksia, reliefejä tai suurikokoisia tilasäilyksiä, joissa kuoret on järjestetty värin, koon ja muodon mukaan.

Materiaalit ja tekniikat: kuoret voidaan kerätä muun muassa simpukoiden, kilpikallon ja muiden merenelävien kuorista. Niitä kiinnitetään tueksi käyviin alustoihin, kuten puuhun, kipsiin, metalliin tai muoviin. Yleisimmät kiinnitys- ja viimeistelymenetelmät ovat epoksiliima, hartsit sekä polymeerit; kuoret voidaan myös mosaiikkimaisesti asetella kerrostuneiksi kuvioiksi. Pintaa voidaan käsitellä lakalla tai resinillä, jolloin kuoret säilyvät paremmin ja yksityiskohdat korostuvat.

Historia ja konteksti: kuorien käyttö on esiintynyt antiikin mosaikeissa ja koriste-esineissä, ja sama idea elää nykyaikaisissa kuorieveistöissä. Nykytaiteessa kuorieveistöt yhdistävät materiaalin käsityöläistavan ilmaisun ja taiteellisen tutkimuksen, usein teemoin kuten meriperintö, luonto ja kiertotalous. Teoksissa korostuvat usein sekä herkkyys että haavoittuvuus, sillä kuoret ovat luontaisesti hauraita ja fragmenteeruvia.

Suomessa kuorieveistöt ovat pienessä mutta aktiivisessa ilmaisutekijässä, jota ovat hyödyntäneet sekä käsityö- että nykytaiteen toimijat. Teoksia nähdään museo- ja galleriaympäristöissä sekä merellisiin aiheisiin liittyvissä tiloissa.