kuntavaalit

Kuntavaalit ovat Suomen kunnallisen itsehallinnon keskeiset vaalit, joissa valitaan kunnanvaltuusto. Kunnanvaltuusto on alueensa tärkein päätöksentekoelin ja vastaa muun muassa taloudesta, palvelujen järjestämisestä, kaavoituksesta sekä kuntaliitos- ja kehittämishankkeista. Valtuusto ohjaa kunnanhallituksen toimintaa ja nimittää tarvittaessa kunnanjohtajan tai vastaavat viranhaltijat.

Äänestäminen ja aikataulu: Kuntavaalit järjestetään neljän vuoden välein, yleensä lokakuussa. Vaalien tavoitteena on muodostaa valtuuston kokoonpano, joka vastaa paikallisista palveluista ja kehittämisestä. Äänestys tapahtuu yhdessä paikassa, ja ennakkoäänestys on usein mahdollista ennen varsinaista vaalipäivää.

Suhteellinen vaalitapa: Kuntavaaleissa käytetään suhteellista edustusmenetelmää. Suurimmassa osassa kuntia on käytössä puolue- ja ehdokaslistat, joista äänestäjä voi äänestää sekä puoluetta että yksittäistä ehdokasta. Paikat valitaan D’Hondtin menetelmällä, mikä johtaa monipuoliseen ja erilaisten ryhmien kattavaan valtuutettujen koostumukseen.

Äänioikeus ja ehdokkuus: 18 vuotta täyttäneillä Suomessa asuvilla on äänioikeus kuntavaaleihin. EU- ja EEA-maiden kansalaiset, joilla on oleskeluoikeus Suomessa, voivat sekä äänestää että asettua ehdolle. Muut eivät yleensä saa äänestää kuntavaaleissa.

Järjestäminen ja rakenne: Vaalit järjestävät paikalliset vaalilautakunnat yhteistyössä viranomaisten kanssa, ja tulokset määrittelevät valtuuston kokoonpanon. Vuosi 2023 on vaikuttanut siihen, että kunnilla on yhä keskeisempi rooli lähi- ja peruspalvelujen toteuttamisessa, kun hyvinvointialueet vastaavat osasta sosiaali- ja terveydenhuoltoa.

Historia: Ensimmäiset säännölliset kunnallisvaalit järjestettiin vuonna 1919, ja kunnallisvaalit ovat siten olleet osa Suomen demokratiaa jo yli vuosisadan.