kovenanttien

Kovenantti (mon. kovenantit) on oikeudellinen lupaus tai velvoite, jonka osapuoli sitoutuu toteuttamaan tai välttämään. Sanaa käytetään sekä kiinteistö- ja sopimusoikeudessa että rahoitus- ja lainasopimuksissa. Kovenantit voivat olla sekä toimintaan velvoittavia (positiiviset) että toiminnan rajoittavia (negatiiviset) ehtoja. Ne voivat koskea yksittäisiä sopimuksia tai laajemmin osapuolten toimintaa.

Kiinteistökontekstissa kovenantit ovat ehtoja, jotka sitovat kiinteistön omistajia sekä heidän seuraajiaan. Ne voivat koskea rakennusoikeutta, käyttötarkoitusta, rakennusten korkeutta tai ympäröivän alueen käytön rajoituksia. Kovenantit voivat pysyä kiinteistön rasitteina ja siirtyä omistuksen mukana.

Rahoitus- ja lainakovenantit ovat ehtoja, jotka lainanantaja asettaa suojatakseen lainan takaisinmaksua ja lainaehtojen noudattamista. Niitä voidaan jakaa kolmeen päätyyppiin: positiiviset kovenantit (esim. vaatimus pitää tietyt tiedot ajan tasalla sekä toimittaa tilinpäätökset), negatiiviset kovenantit (esim. ei saa ottaa lisää velkaa, ei saa myydä tiettyjä avainvaroja ilman lupaa) sekä taloudelliset kovenantit (esim. minimivelkaantumisaste tai vähimmäiskassavirta). Näiden tarkoituksena on varmistaa lainan takaisinmaksukyky ja rahoituksen vakaus.

Rikkominen voi johtaa sopimuksen noudattamatta jättämisen seurauksiin, kuten default-tilaan, takaisinmaksun kiihtymiseen tai lainaehtojen muuttamiseen. Lainanantaja voi tarjota korjaus- tai lievennyksiä, mutta tilannetta seurataan tiiviisti.