kovalenttisidokset

Kovalenttisidokset ovat kemiallisia sidoksia, joissa kaksi atomia jakaa elektronipareja. Tämä elektronien jakaminen tapahtuu yleensä ei-metallien välillä, joiden elektronegatiivisuus on samankaltainen. Atomin uloimmalla elektronikuorella olevat elektronit, eli valenssielektronit, osallistuvat sidoksen muodostamiseen. Kun atomit jakavat elektroneja, ne pyrkivät saavuttamaan vakaamman elektronikonfiguraation, usein täyttämällä uloimman elektronikuorensa.

Yksinkertainen kovalenttisidos muodostuu, kun kaksi atomia jakaa yhden elektroniparin. Esimerkiksi vedyn (H) atomit muodostavat H2-molekyylin, jossa kumpikin vetyatomi jakaa yhden elektronin toisen kanssa, muodostaen yhden kovalenttisidoksen. Kaksi jaettua elektroniparia muodostaa kaksoissidoksen, kuten hapen (O) välillä O2-molekyylissä. Kolme jaettua elektroniparia muodostaa kolmoissidoksen, kuten typen (N) välillä N2-molekyylissä.

Kovalenttisidoksella muodostuneet molekyylit voivat olla polaarisia tai poolittomia. Pooliton kovalenttisidos syntyy, kun atomien välinen elektronegatiivisuusero on hyvin pieni, jolloin elektronit jakautuvat tasaisesti. Poolinen kovalenttisidos muodostuu, kun atomien elektronegatiivisuusero on suurempi, jolloin elektroneja vetää voimakkaammin toinen atomi, luoden osittaisen negatiivisen varauksen toiseen päähän ja osittaisen positiivisen varauksen toiseen päähän. Tämä polaarisuus vaikuttaa molekyylin ominaisuuksiin, kuten sen kykyyn liueta muihin aineisiin.