kotitalousjätteitä

Kotitalousjätteitä ovat kotitalouksien tuottamia jätteitä. Ne voidaan jakaa karkeasti biojätteeseen, pakkausjätteisiin, paperijätteeseen, lasijätteeseen, metallijätteeseen, paristoihin, sähkö- ja elektroniikkaromuihin sekä sekajätteeseen. Biojäte, kuten ruoantähteet ja puutarhajäte, voidaan kompostoida tai kerätä erikseen biojätteenä käsiteltäväksi. Pakkausjätteet, kuten muovi-, kartonki- ja metallipakkaukset, tulisi lajitella ja toimittaa asianmukaisiin keräyspisteisiin kierrätystä varten. Paperi ja pahvi kerätään usein paperinkeräykseen. Lasipakkaukset, kuten pullot ja purkit, lajitellaan lasinkeräykseen. Metallipakkaukset, kuten säilykepurkit ja metallikorkit, kuuluvat metallinkeräykseen. Paristot ja pienakut tulee toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspisteisiin vaarallisten jätteiden keräyspisteiden tai kauppojen paristokeräysten kautta. Sähkö- ja elektroniikkaromut, eli SER-jäte, sisältävät monia kierrätettäviä materiaaleja ja myös haitallisia aineita, minkä vuoksi ne tulee toimittaa virallisiin keräyspisteisiin. Sekajäte on jätettä, jota ei voida tai haluta lajitella muihin jätejakeisiin. Tällainen jäte päätyy yleensä jätteenpolttolaitokseen energian tuottamiseksi tai kaatopaikalle. Jätteiden asianmukainen lajittelu ja kierrätys ovat tärkeitä ympäristön kuormituksen vähentämiseksi ja luonnonvarojen säästämiseksi. Monissa kunnissa on käytössä kiinteistökohtainen tai alueellinen jätteenkeräysjärjestelmä, joka ohjeistaa asukkaita lajittelussa ja jätehuollossa.