korttipelissä

Korttipelissä on yleistermi peleille, joissa pelivälineenä on pakka korteja. Pelit voivat olla sekä yksinkertaisia että vaativia, ja niitä pelataan yksin tai useamman pelaajan kanssa. Tavoite vaihtelee pelin mukaan: jotkut pelit perustuvat pisteiden kertymiseen, toiset kierrosten voittamiseen tai tiettyjen korttiyhdistelmien saavuttamiseen. Säännöt määrittelevät, miten kädet rakennetaan, miten kortteja pelataan ja miten voitto tai pisteet määräytyvät.

Usein käytetään standardia 52-kortin pakkaa, mutta myös pienempiä tai erikoispakkoja on käytössä eri peleissä. Pelin keskeisiä osia ovat jakaminen, korttien arvojen määrittely sekä pelivuorot. Monissa peleissä pelaajat voivat tehdä strategisia päätöksiä, kuten mitä kortteja kannattaa pitää tai pelata, milloin muistaa toisten pelaajien mahdolliset siirrot ja milloin panostaa tiettyihin yhdistelmiin. Osa peleistä kannustaa vuorovaikutukseen, bluffiin ja laskemiseen, kun taas toiset korostavat onnea.

Korttipelit toimivat sekä sosiaalisena aktiviteettina että kilpailullisena harrastuksena. Ne sopivat perhe- ja ystäväpiireihin ja niissä järjestetään usein turnauksia sekä yhteisötapahtumia.

Historia: korttipelit kehittyivät Kiinassa ja levisivät Aasian kautta Eurooppaan keskiajalla. 15. ja 16. vuosisadalla ne yleistyivät ja säännöt alkoi standardoitua pelityypin mukaan. Nykyisin on satoja pelejä, joita pelataan fyysisillä korteilla tai digitaalisessa muodossa, erilaisten pelaajamäärien ja pelimuotojen mukaan.