kokonaismomentti

Kokonaismomentti on kokonaisnetto momentti, eli vieraasta referenssipisteestä mitattujen voimien aiheuttamien momenttien summa. Se kuvaa, millainen kiertoliike- tai kiertoranga vaikutus kokonaisuudessaan kohdistuu joustoon tai kappaleeseen. Momentti annetaan usein vektorina ja sen suunta määräytyy oikean käden säännöllä.

Kokonaismomentti voidaan laskea yksittäisten voimien momenttien summana. Oletetaan, että voima F_i vaikuttaa pisteessä r_i suhteessa valittuun referenssipisteeseen O. Tämänhetkinen momentti on M_i = r_i × F_i, ja kokonaismomentti on M = ∑_i M_i. Kaksidimensioisessa tapauksessa M on kohtisuoraan kuvan tasoa vastaan ja sen suuruus on M = ∑_i (x_i F_yi − y_i F_xi). Joukko- tai jatkuvien voimien tapauksessa momentti saadaan integraalina M = ∫ r × f dV (tai dA) alueelle, jota voimat kuormittavat.

Kokonaismomentin merkitys kytkeytyy rotaatiokäyttäytymiseen. Jos kokonaismomentti kohteeseen nähden on nollassa, kappale on kiertoyhteyden tasapainossa rotaatiovaiheessa. Dynamiikassa voima Momentti liittyy kiihtyvyyteen kaavalla M = Iα, jossa I on pyörimisakselin hitausmomentti ja α on kulmakiihtyvyys. Vakiymmärryksen kannalta on tärkeää, että kokonaismomentti ja pyörimisliike ovat yhteydessä dynamiikassa dL/dt = M, jossa L on kulma- tai pyörimisliikemäärä.

Kokonaismomentti voidaan tarjota sekä piste- että jakautuneille voimille ja se on keskeinen käsite mm. rakennesuunnittelussa, mekaniikassa ja voimantuotannossa, jossa halutaan ymmärtää, miten voimat aiheuttavat kiertorotaatioita kohteeseen. Momentti on mittayksikössä newtonia metrin (N·m).