kokonaislämpökapasiteetilla

Kokonaislämpökapasiteetti, joka tunnetaan myös nimellä kokonaisominaislämpökapasiteetti, on fysiikan käsite, joka kuvaa kappaleen kykyä varastoida lämpöenergiaa. Se määritellään lämpömääräksi, joka tarvitaan kappaleen lämpötilan nostamiseksi yhdellä Kelvinillä tai yhdellä Celsius-asteella. Toisin sanoen, se kertoo kuinka paljon energiaa kappale pystyy vastaanottamaan tai luovuttamaan muuttamatta merkittävästi lämpötilaansa.

Kokonaislämpökapasiteetti riippuu kappaleen massasta ja sen materiaalin ominaislämpökapasiteetista. Ominaislämpökapasiteetti on materiaalin sisäinen ominaisuus, joka kuvaa, kuinka paljon lämpöenergiaa tarvitaan yhden kilogramman kyseistä materiaalia lämmittämiseen yhdellä Kelvinillä. Siksi suuremmalla massalla varustetulla kappaleella on yleensä suurempi kokonaislämpökapasiteetti kuin pienemmällä kappaleella, jos ne on valmistettu samasta materiaalista.

Kokonaislämpökapasiteetti on tärkeä käsite monissa fysikaalisissa ja teknisissä sovelluksissa. Esimerkiksi lämmönsiirtolaskelmissa, materiaalien valinnassa ja ilmastointijärjestelmien suunnittelussa on olennaista ymmärtää kappaleiden lämpövarastointikyky. Korkean kokonaislämpökapasiteetin materiaalit voivat toimia lämmön varaajina, tasoittaen lämpötilanvaihteluita. Sen yksikkö SI-järjestelmässä on joulea per kelvin (J/K).