kokonaislämpösiirtokerroin

Kokonaislämpösiirtokerroin, usein merkitty symbolilla U tai K, on tekninen suure, joka kuvaa rakenteen tai laitteen kykyä siirtää lämpöä. Se ilmaisee lämmön määrän, joka siirtyy tietyn pinta-alan ja tietyn lämpötilaeron läpi aikayksikössä. Yksikkönä kokonaislämpösiirtokertoimella on yleensä watti per neliömetri per kelvin (W/(m²·K)) tai watti per neliömetri per celsiusaste (W/(m²·°C)).

Kokonaislämpösiirtokerroin on käänteinen kokonaislämmönvastukselle (R-arvo). Mitä pienempi kokonaislämpösiirtokerroin on, sitä parempi on rakenteen tai laitteen lämmöneristyskyky. Suuri U-arvo tarkoittaa, että lämpö siirtyy helposti, kun taas pieni U-arvo osoittaa, että lämmönsiirto on vähäistä.

Rakentamisessa kokonaislämpösiirtokerrointa käytetään arvioimaan seinien, kattojen, lattioiden ja ikkunoiden lämmöneristysominaisuuksia. Rakennusmääräykset asettavat usein raja-arvoja U-arvoille energiatehokkuuden varmistamiseksi. Rakennuksen kokonaislämpöhäviö lasketaan kertomalla U-arvo pinta-alalla ja lämpötilaerolla.

Laitteissa, kuten lämmönvaihtimissa, kokonaislämpösiirtokerroin kuvaa laitteen tehokkuutta lämmön siirtämisessä kahden nesteen tai kaasun välillä. Se ottaa huomioon materiaalien lämmönjohtavuuden, kerrosten paksuuden ja mahdolliset epäpuhtauksista tai likaantumisesta aiheutuvat lisävastukset. Korkea U-arvo lämmönvaihtimessa tarkoittaa tehokasta lämmönsiirtoa.