kokonaisalkalinitetti

Kokonaisalkalinitetti kuvaa vesinäytteen kykyä neutraloida happoja, eli sen buffering-kykyä. Se koostuu pääasiassa bikarbonaatti- (HCO3−), karbonata- (CO3^2−) ja hydroksidi-ioneista sekä pienemmissä määrin muista emäksisistä yhdisteistä. Alkalinitetin suuruus kertoo, kuinka paljon happoa vesi pystyy vastaanottamaan ennen kuin pH muuttuu merkittävästi. Yleisesti alkalinitetti ilmoitetaan mg/L CaCO3-ekv.

Mittaaminen suoritetaan titraamalla vahvaa happona (esim. H2SO4) päätepisteeseen, joka saavutetaan noin pH 4,5. Tulokset esitetään mg/L CaCO3-ekv. Vesityypeittäin arvoja esiintyy seuraavasti: makeat vedet noin 20–200 mg/L CaCO3-ekv; merivesi noin 100–130 mg/L CaCO3-ekv. Arvoihin vaikuttavat CO2-pitoisuus, lämpötila sekä veden kemiallinen koostumus.

Merkitys: Kokonaisalkalinitetti on keskeinen mittari veden laadun arvioinnissa. Se vaikuttaa pH:n pysyvyyteen erityisesti happamuuden ja CO2-pitoisuuden muutoksissa, sekä on tärkeä tekijä vedenkäsittelyssä, kuten juomaveden tuotannossa, kloorin tehokkuudessa ja korroosiosuojauksessa sekä akvaario- ja akvakulttuuriprojekteissa.