kohdistusmenetelmää

Kohdistusmenetelmä on prosessi, jossa pyritään varmistamaan yhden tai useamman kohteen oikea sijainti ja suunta suhteessa toisiinsa. Sen tarkoituksena on minimoida asennus- ja mittausvirheet sekä parantaa järjestelmän tarkkuutta, toistettavuutta ja suorituskykyä. Kohdistusmenetelmät ovat keskeisiä sekä valmistuksessa että asennuksessa, jolloin niiden avulla varmistetaan muun muassa että koneosat, mittauslaitteet ja kokonaisuudet toimivat suunnitellulla tavalla.

Käyttökohteita ovat muun muassa koneen työvälineiden ja työstöalueiden kohdistus, optisten laitteiden kalibrointi, rakennus- ja kokoonpanotehtävät sekä robotiikka ja tutkimuslaboratoriot. Eri sovelluksissa kohdistusta voidaan tehdä sekä liikkuviin että kiinteisiin elementteihin, ja tarkkuusvaatimukset voivat vaihdella suuresti prosessin mukaan.

Kohdistusmenetelmiä voidaan luokitella manuaaleihin ja automatisoituihin ratkaisuihin. Yleisesti prosessi etenee valmistelusta viitemuunnitteluun, mittaukseen ja kohdistukseen sekä lopuksi tarkistukseen ja vahvistukseen. Tyypillisiä mittaus- ja säätömenetelmiä ovat optinen kohdistus, laser-kohdistus, autokollimaatio sekä interferometria. Perinteinen mekaaninen kohdistus dial-nivelien, nivelmittaajien ja kierrosimeterien avulla on yhä käytössä joissakin käyttökohteissa.

Tärkeitä tekijöitä kohdistuksessa ovat ympäristöolosuhteet (lämpötila, tärinä), kiinnitysparret, mittausvirheet sekä järjestelmän jouston vaikutus. Kehityksen suuntauksia ovat automatisointi, laser-tauhko ja kehittyneet mittausjärjestelmät, jotka parantavat kohdistuksen nopeutta ja tarkkuutta.